Fundamentalismi 4
(Christian Fundamentalism 4)
Jatkamme professori Malanin fundamentalismi sarjaa.
Raamatulliset periaatteet ja kulttuurin tuoma käytäntö. Raamatun periaatteet ihmisen käyttäytymisestä eivät koskaan muutu, mutta kulttuurin määräämät periaatteet voivat muuttua kulttuurista toiseen aika ajoin. Ensimmäisellä vuosisadalla naisten oli peitettävä päänsä Jumalan palveluksissa merkkinä siitä, että he alistavat itsensä aviomiehilleen. Tänään hatun pitäminen päässä ei ole osoituksena alistumisesta; siksi tämä periaate tulee osoittaa muulla tavalla. Miesten on tervehdittävä toisiaan sydämellisesti. Ensimmäisellä vuosisadalla he tekivät sen suutelemalla toisiaan (1.Kor.16-20; 1.Tess.5:26). Tänään on toisia tapoja tervehtiä sydämellisesti! Vaatetus on myös muuttunut. Periaate on se, että me pukeudumme säädyllisesti. Ensimmäisellä vuosisadalla miehet eivät pitäneet takkeja ja pukuja vaan pitkiä vaatteita. Meillä on aivan toinen tapa pukeutua oikein. Mutta meidän pitää aina pysyä uskollisena kunnioittaen Raamatun periaatteita omassa kulttuurissamme.
Ajattele vastakohta-asettelua. Raamattu opettaa meitä ajattelemaan vastakohtia. Fundamentalisti uskovien tulisi aina kyetä erottamaan valo ja pimeys, vanhurskaus ja synti, kaunis ja ruma, hyvä ja paha, totuus ja valhe. Voidakseen tehdä niin tarvitaan hengellistä ja moraalista ohjausta, joka voidaan ottaa käytäntöön eri tilanteissa vetämään viiva hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän ilmiön tai idean välille Raamatun opetuksen mukaan. Uuden maailman järjestyksen ja New Age uskonnon esiin tulossa ollaan menossa holistiseen ajatteluun, joka johtaa kaikki yhdeksi liittymiseen. Rajoja ei enää vedetä, koska ne häiritsevät kaikkien keskinäistä yhteyttä. Pääpaino on nykyään siltojen rakentamisella, sovittelulla ja yhteydellä. Esimerkiksi kaikkien uskontojen tulisi olla käsi kädessä siinä holistisessa ajattelussa, että me kaikki palvelemme samaa Jumalaa. Samalla tavalla kaikkien kulttuurien ja ideologien pitäisi yhdistyä päästäksemme eroon vallitsevasta erilaisuudesta. Tällainen ajattelutapa on täysin vastakkainen raamatulliselle ajattelulle, joka perustuu selviin rajoitettuihin konsepteihin. Jumala erotti valon pimeydestä ja hän odottaa meidän olevan sekoittamatta niitä keskenään. (2.Kor.6:14-18).
Puolustava kannanotto. Raamatun sanoma ja vaatimukset ovat vastakohtaisia syntiselle maailmalle. Siksi meidän uskovien tulisi loistaa valona tämän kieroutuneen sukupolven keskellä (Filip.2:15) taistellessamme hyvän uskon kilvoituksen (1.Tim.6:12). Me olemme suolana korruptoituneessa maassa ja valona pimeässä maailmassa (Matt.5:13-16). On aivan selvä, että meidän tulee puolustaa Herraa, hänen sanaansa, meidän uskoamme ja kristittyä elämäntapaamme vihamielistä maailmaa vastaan. Väärät opettajat, jotka ovat poikenneet Sanan totuudesta, jatkuvasti kyseenalaistavat Raamattua ja sen oppeja. Paavali sanoo: “...saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia...”(2.Tim.4:2-3). Meidät on asetettu evankeliumin suojelijoiksi (Filip.1:17). Sanan täydessä merkityksessä meidän tulisi olla protestantteja, jotka protestoivat kaikkea opin ja käytännön vääristelyä vastaan.
Positiivisen ajattelun hylkääminen. Vastakohtainen ajattelutapa, jota fundamentalistit uskovat käyttävät, vaatii heitä tunnustamaan negatiivisuuden olemassa olon, synnilliset ajatukset ja teot. Meidän tulisi olla henkiä erottavia uskovia, jotka kykenevät tunnistamaan ja vastustamaan pahaa, varsinkin uskonnollista petosta. Syntistä on sanottava syntiseksi, huolimatta siitä, että sillä on negatiivinen nimike. Samoin Jumalan tuomiot syntisille tulee julistaa yhdessä parannuksen kanssa. Mutta liberaalit kirkot ja ekumeninen liike pitävät fundamentalisti uskovia suurena uhkana ohjelmalleen, joka pyrkii yhdistymään roomailaiskatolisuuden ja ei-kristillisten uskontojen kanssa, ja esittää meidät negatiivisella tavalla suvaitsemattomina ja epäsopusoinnun siementen kylväjinä. Siten meistä on tullut uhka heidän pyrkimykselleen mukautua maailmaan. Me puolestamme hylkäämme heidän humanistisuuteen pyrkivän positiivisen ajattelun, koska he ovat eksytettyjä eivätkä voi erottaa hyvää pahasta.
Kristuksen kaltaisuuteen. Meidän korkein päämäärämme tulisi olla Herran Jeesuksen elämän kaltaisuuteen pyrkiminen: “Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi” (1.Joh.2:6). Herra Jeesus ei elänyt itselleen vaan toisille: “ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne; niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan lunnaiksi henkensä monen edestä” (Matt.20:27-28). Meidän tulisi olla Herran Jeesuksen palvelijoita, jotka julistavat hänen pelastussanomaansa kaikille ihmisille. Meidän tulisi toimittaa niitä asioita, joilla on iäisyysarvoa, eikä touhuta katoavaisen maallisen aarteen kokoamisessa. Meidän tulisi myös olla valmiita kärsimään, jos se on tarpeellista, Kristuksen esimerkin mukaan (1.Piet.2:21). Meidän ei tulisi olla toisten ihmisten seuraajia, ei edes kirkkoisien, jolleivat he ole itse Kristukselle antautuneita Jeesuksen seuraajia kuten Paavali (1.Kor.11:1).
Raamatullisessa kanta sukupuoliasiassa. Jumala on määrännyt yhteiskunnassa ja seurakunnassa erilaiset roolit miehille ja naisille (ei ylempiarvoista ja alempiarvoista vaan erilaiset). Tämä koskee kotia, seurakuntaa ja yhteiskuntaa yleisesti. Raamatun mukaan saman sukupuolen liitot ovat kauhistus ja homoseksuaalit on täten kielletty osallistumasta seurakuntatyöhön.
Kulttuurillinen erilaisuus. Jumala on määrännyt kansakuntien rajat ja hän odottaa meidän kunnioittavan sitä (Apt.17-26). Tämä on jatkona sitä kielten sekoitusta, joka tapahtui Baabelin tornin rakentamisen aikana (1.Moos.11:5-8). Oli väärin Herran silmissä, että babylonialaiset olivat rakentamassa maailman valtiota, jossa oli yksi kieli, niin hän antoi jokaiselle ryhmälle oman kielen. Siksi he jakautuivat ja asettuivat omille alueilleen omine hallituksineen. Tästä alkoi erilaiset kulttuurit kansojen keskuudessa. Kulttuurien erilaisuuden tunnustaminen on ainoa perusta terveille suhteille kansojen välillä. Meidän lähetyskäskymme määrää meitä evankelioimaan kaikki heimot ja kielet ja kansat niin, että jokainen ryhmä tulisi evankelioiduksi heidän omalla kielellään. Lopun aikana antikristus saatanan ja väärän profeetan innoittamana tulee perustamaan koko maailman käsittävän valtakunnan, jossa on yksi hallitus, yksi uskonto ja yksi talousjärjestelmä (Ilm.13:1-18). Nouseva uusi maailmanjärjestelmä suosii globaalista kontrollia. Tämä on vakava rikos Jumalan määräämää kansojen itsenäisyyttä vastaan, ja siksi Herra Jeesus toisessa tulemuksessaan tulee hävittämään syntielämän, holistisen yhteiskuntajärjestelmän ja saatanallisen antikristuksen valtakunnan.
Jatkuu.....
Prof. Johan Malan, Middelburg, South Africa (February 2008)